lauantaina, maaliskuuta 25

Sinuttelu vai Teitittely?

Minulle sinuttelu ja teitittelyn säännöt ovat epäselvät. Siksi onkin kummallista välillä lukea kuinka jotkut loukkaantuvat jos heitä sinutellaan tai vastaavasti jotkut loukkaantuvat jos heitä teititellään.

Itse huomaan käyttäväni molempia muotoja ilman mitään logiikkaa. Olen ajatellut että jos joku loukkaantuu, niin kyseessä on täysin loukkaantujan oma ongelma eikä minun.

Tietenkin asiakaspalvelussa joutuu käyttäytymään asiallisesti, mutta loukkaantuminen siitä että joku teitittelee on kyllä aika kummallista. Teitittelyn kokeminen kuulemma saa kohteen tuntemaan itsensä vanhaksi, niinkuin keski-iän jälkeinen aika olisi jotakin kamalaa.

Ja ainoa oikea reaktio siihen että joku sanoo "Emme ole sinut" on reippasti tarjota kättä ja esitellä itsensä etunimellä. Kyseessähän on alkukantainen tarve olla muita ylempi, joka joutaisi romukoppaan. Ehkä näin sanoja on huomannut saavansa vastapuolelta jauhot suuhun ja saavansa näin henkisen yliotteen keskustelukumppanista.

Luin lehdestä kuinka joku kaupparatsu oli tokaissut kun vanhempi ostaja oli kysynyt että kuinkas kauan olet tehnyt näitä hommia? "Me emme ole sinut" Ei tullut kauppoja ja jäi töykeä kuva myyjästä. Ei ole myyjän tehtävä opettaa, tässä tapauksessa oli ojennettu henkilö koulun rehtori. Myyjä oli unohtanut, että ensin pitää myydä itsensä, jonka jälkeen voi myydä tuotteensa tai palvelunsa. Jos mielikuvaksi jää ärtynyt ja ylimielinen kuva myyjästä, jatko on hyvin vaikeaa.

Ehkä mä tämän teitittelyn ja sinuttelun salaisen etiketin joskus opin...

Ei kommentteja: