Minua ei Karjala kysymys ole erityisesti kiehtonut. Itse en kannata Karjalan palautusta sen aiheuttamien kustannuksien enkä venäläisen vähemmistön vuoksi. Sodassa hävitty.
Toisenlainen asenne on Jukka Seppisen kirjoittamassa Menetetty Karja? Karjala-kysymys Suomen politiikassa 1940 - 2000.
Mielestäni kirja olisi pitänyt alkaa jo ennen talvisotaa ja käsitellä ne asiat jotka johtivat Moskovan rauhaan ja Karjalan luovuttamiseen. Kirjoittajan mielestä se ei ole syyllinen alueluovutuksiin, vaan syy on yksinomaan Paasikiven. Seppisen mielestä Hän oli kertonut Stalinille sotasalaisuuksia.
Seppisen käsityksen Suomi olisi saanut jotenkin sovittua paremmat ehdot jos ryssän mielistely ei olisi ollut niin kova. Se että vastassa olisi diktaattori, jonka arvovalta oli pelissä, ei ole kovin uskottavaa, ainakaan sen aineiston perusteella jota tässä kirjassa oli.
Eräs Paasikiven virheistä oli Seppisen mukaan se että Paasikivi ei palattuaan kariutuneilta rauhanneuvotteluista keväällä 1944 informoinut siitä Mannerheimiä. Muissa lähteissä suurhyökkäykseen heikko varautuminen oli laitettu päämajan ja Mannerheimin piikkiin.
Karjalaiset ovat saaneet aikanaan käyvän korvauksen, koska kukaan ei niitä aikanaan riitauttanut. Karjalaiset ovat myös sulautuneet muuhun kansaan, missä auttoi aikanaan maanlunastuksen ja karjalaisten asuttaminen.
1 kommentti:
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Lähetä kommentti