Luettua: Menetty Karjala

Minua ei Karjala kysymys ole erityisesti kiehtonut. Itse en kannata Karjalan palautusta sen aiheuttamien kustannuksien enkä venäläisen vähemmistön vuoksi. Sodassa hävitty.

Toisenlainen asenne on Jukka Seppisen kirjoittamassa Menetetty Karja? Karjala-kysymys Suomen politiikassa 1940 - 2000.

Mielestäni kirja olisi pitänyt alkaa jo ennen talvisotaa ja käsitellä ne asiat jotka johtivat Moskovan rauhaan ja Karjalan luovuttamiseen. Kirjoittajan mielestä se ei ole syyllinen alueluovutuksiin, vaan syy on yksinomaan Paasikiven. Seppisen mielestä Hän oli kertonut Stalinille sotasalaisuuksia.

Seppisen käsityksen Suomi olisi saanut jotenkin sovittua paremmat ehdot jos ryssän mielistely ei olisi ollut niin kova. Se että vastassa olisi diktaattori, jonka arvovalta oli pelissä, ei ole kovin uskottavaa, ainakaan sen aineiston perusteella jota tässä kirjassa oli.

Eräs Paasikiven virheistä oli Seppisen mukaan se että Paasikivi ei palattuaan kariutuneilta rauhanneuvotteluista keväällä 1944 informoinut siitä Mannerheimiä. Muissa lähteissä suurhyökkäykseen heikko varautuminen oli laitettu päämajan ja Mannerheimin piikkiin.

Karjalaiset ovat saaneet aikanaan käyvän korvauksen, koska kukaan ei niitä aikanaan riitauttanut. Karjalaiset ovat myös sulautuneet muuhun kansaan, missä auttoi aikanaan maanlunastuksen ja karjalaisten asuttaminen.

Luettua: Entäs jos.. vaihtoehtoinen Suomen historia

Kun en jaksanut vääntää sitä kotisivua, niin päätin aloittaa kirjojen lukemisen. Tykkäsin siitä Entäs jos... kirjasta niin paljon että päätin lukea sen ensimmäisen osan. Se oli mielestäni jopa paljon parempi, kun kirjoittajat olivat nähneet vaivaa sen juonikuvioiden kirjoittamisessa.

Ainoa selvästi ei-kiinnostava juttu oli euroviisu spekulointi, jos Katri-Helena olisi... vuonna 1965. Ei paljon kiinnosta.

Kirjan parasta antia oli Osmo Jussilan jossittelu Suomen itsenäisyyden ajan kuvioista. Myös Tikan jossittelu erilaisella vapaussodan tuloksilla. Johtopäätöksenä voisi sanoa että lopputulos on ollut Suomelle parhain.

Markku Jokisipilä jossitteli kirjassa Suur-Suomesta sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi 1939-1944. Mitkä olisivat olleet vaihtoehtoiset historiankulun mahdollisuudet, että Suomi olisi säilynyt itsenäisenä. Jokisipilä blogiin kannattaa myös tutustua. Sivuilla on kirjoitusta uudesta Hitler elokuvasta yms mielenkiintoisista aiheista.

Surffilauta

Surffailin tässä viikonloppuna ja törmäsin muutamille ihan mielenkiintoisille sivuille.

Monelta blogilta oli laitettu linkkejä Huitsinnevadaan jota piti sitten käydä vilkaisemassa. Kyseinen foorumi on karismaattisuudesta vieraantuneiden tukifoorumi. Uskovaisuus joskus sairastuttaa jos se ei ole sisällöltään tervettä.

Tämän päivän hesari kertoi kuinka netissä on nettiaktivistit käyneet huijareiden kimppuun ja perustaneet asiamies foorumin. Osa teksteistä näytti olleen teinien kirjoittamia. Tiedonhankinnan nopeutta kuvaa kuinka lyhyessä ajassa huijarin tiedot löytyivät. Tiettävästi epäillyt ovat puhelimitse uhkailleet. Kaikki sai alkunsa hillo sivustosta, joilla luvattiin nopeaa rikastumista.

Uusia lukuvinkkejä käyn katsomassa Talouselämän sivuilta. Sen jälkeen käy kirjaston sivulta katsomassa, joko on tullut... ja joskus sitten tilaan ne. Bisnes kirjat kiinnostaa, mutta niiden hintojen takia en juurikaan osta niitä itselleni.

Olen myös uutisfriikki ja nykyisin seuraan tälläistä uutispalvelua josta sitten klikkaan nettilehden sivuille. Huhujen mukaan Google tuo tämän palvelun Suomeen ihan lähiaikoina.

Luettua: Entäs jos...

Viime kuussa tuli tv:ssä mitäs jos... Suomen historiasta. Siinä oli keksitty vaihtoehtoisia ratkaisuja Suomen historian kululle, jos Suomesta olisi tullut Suur-Suomi tai jos Suomessa olisi oikeistodiktatuuri tai Kekkosta ei olisi poikkeuslailla valittu jatkamaan.

Nyt aiheesta on sitten kirja, ilmeisesti jo kakkososa.

Siinä tunnetut historian tutkijat jossittelevat oikein urakalla. Monelle tilanne tuntuu olevan vaikea ja mielestäni kirjan toimittaja Markku Jokisipilä eläytyy siihen riittävällä vakavuudella.

Koska kirjan tekstit on monen tutkijan tekemiä, sitä vaivaa epätasaisuus. Osa on hyvinkin mielenkiintoisia ja perusteltuja, osa taas selittelyä siitä ettei tällei voi jossitella.

Omat suosikkini jossitteluista olivat:

Markku Jokisipilän Urheilunationalismin uljas esiinmarssi. Tuokiokuvia Helsingin 1940 olympialaisista.
Jokisipilän teksti oli niin uskottavaa, että nykynuori saattaisi luulla sen olevan täyttä faktaa.

Lasse Laaksonen "En puolla sopimuksen allekirjoittamista" Mitä jos talvisodan rauhaa ei olisi solmittu.
Laaksonen perusteli tekstissään talvisodan rauhan positiivisen merkityksen Suomen itsenäisyydelle. Hänen mukaansa rintama ei olisi kestänyt enää kauan, eikä luvattua länsiapua olisi tullut... ehkä koskaan. Stalinille sodan pitkittyminen olisi ollut arvovaltakysymys ja se olisi ratkaissut sodan NL eduksi jos talvisota olisi jatkunut.

Kirjaan kannattaa tutustua jos tykkää jossitella että mitä olisi voinut tapahtua, jos...

Luettua: Minä, vain minä

Teuvo V. Riikonen on kirjoitellut ajankohtaisen kirjan Minä, vain minä. Näkökulmiä uusitsekkääseen aikaan. Kirja on niin ajankohtaisia aiheita käsittelevä, että tv-ohjelma nimesi sen vaalikirjaksi. En tiedä onko Riikonen ehdolla vai en. Joka tapauksessa se on muutaman vuoden kuluttua kuvaus tämän hetken tilanteesta.

Riikonen löytää monestakin asiasta uusitsekkyyttä, joissa en tätä tullut ajatelluksi. Ehkä niin. Kirja on hyvin luettavaa, joskin loppuun päin mennessä tuntuu että oliko tämä sama paikka jo aikaisemmin. Se on tosin mielikuva, kun en enää tarkistanut oliko näin. Kirja kertoo kuinka media välillä luo harhoja ja ihmiset uskoo niihin. Samaa minäkin olen ihmetellyt.

Itsekkyys on kai jonkinlainen kansantauti, samoin kuin kateus. Toisaalta ei-itsekkäitä helposti käytetään hyväksi, vaikka tarvetta ei olisi.

Riikosen kirjassa oli mielenkiintoisia kirjoituksia myös nyky koulusta ja sen motivoinnista. Nykypiirteet tuovat mieleen yrityselämän ja kvartaalitalouden.

Kokonaisuutena kirja oli nopeasti luetttavissa, mutta mitään suurta ahaa-elämystä en siitä itselleni saanut.

Kotisivuni katosivat... hetkeksi

Kotisivut katosivat sitten bittiavaruuteen. Palveluoperaattori myyty toiselle, joka sitten ilmoitti lopettavansa kotisivut.
Tämä oli odotettavissa, koska olihan palvelu ilmainen.

Ehkä sitten ensi viikonloppuna saan kotisivut uudestaan nettiin. Osoite pysyy edelleen samana.

Luettua: Parisuhteesta voi selvitä hengissä

Luin viikonloppuna Vesa Nevalaisen kirjan Parisuhteesta voi selvitä hengissä. Edita 2006.

Vesa Nevalainen psykologi ja psykoterapeutti joka tarjoaa vähän toisenlaisia ratkaisuja. Hänen mielestään puhuminen ei ratkaise kaikkea, vaan pitää löytää myös ratkaisumalleja. Hän antaa myös vinkkejä, kuinka voi oppia pääsemään vanhoista noidankehistä, jotka ovat aikaisemmin saaneet välit poikki ja riidat aikaan.

Kirjan parasta antia on esimerkit, kuinka asiat voivat mennä joko pieleen tai sitten onnistua. Niissä on jotakin hyvin tuttua.

Kristittynä suhtauisin ainoastaan varauksellisesti Nevalaisen usein antamaan ohjeeseen, että "tässä tilanteessa on parasta katkaista..." Toki hän toi tämänkin asian esiin, jokaisen oma vakaumus loistaa läpi kun antaa ohjeita. Hänen mielestään on ongelma, että jotkut terapeutit näkevät liian helposti eron ratkaisuna kaikkeen.

Tässä kirjassa jää vielä pohdittavaa...

Luettua: Ratkaiseva yhteys

En sitten tuhlannut viikonloppua kotisivun tekemisessä, vaan luin kirjoja, juhlin pojan synttäreitä ja kävimme uimassa.

Mikko Häkkisen ja Antti Uskin kirja Ratkaiseva yhteys ole hengellinen vaan bisness kirja. Siinä annetaan ohjeita yhä yleistyvään puhelinpalvelu call-center toimintaan. Mielenkiintoinen kirja, koska näitä juttuja voi käyttää hyväksi myös muussa työssä ja miksei myös harrastuksessa.

Jospa kaikki esimiehet lukisivat ja myös toteuttaisivat kirjassa olevia ohjeita, niin työpaikat olisivat paljon inhimmillisempia. Call-centerit ovat usein muutostilanteissa aika hikisiä paikkoja. Siellä ollaan etulinjassa, lähimmässä asikasrajapinnassa. Miten sitä jaksaa ja miten työyhteisö voisi sitä tukea, on avainkysymys.

Kirja sopii erinomaisesti asiakaspalvelussa toimiville ja varsinkin heidän esimiehilleen.

Kotisivut pitäsi päivittää

Tuossa jokin aika sitten tuli kotisivujeni operaattorilta viestiä että homma on myyty ja he poistavat kotisivut pois. Sähköposti pienenee ja muuttuisi isompien osalta maksulliseksi.

Jotenkin pitäisi viitsiä alkaa uudestaan väsäämään, mutta ei nyt oikein jaksaisi. Olisis sitä muutakin tekemistä.

Poika täytti vuosia ja pitää sitten huomenna kavereilleen synttärijuhlat. Ihan kiva juttu. Ehkä siinä saa isäkin vähän kakkua.

Mistä sitä vettä oikein piisaa

Aamupäivä näytti ihan kivalta, jopa aurinko paistoi. Toki olin sisällä kun kävin yliopistolla tenteissä. Tentit meni hyvin, mutta saa nähdä kuinka tulee takaisin. Vielä olisi sitten yksi tentti toukokuussa. Tuloksia odotellaan sitten ensi kuun lopussa.

Kun lähdin tenteistä kotiinpäin niin alkoi sade. Vettä tuli sen verran että moottoritiellä ei tehnyt mieli ajaa sallittua satasta. Näkyvyys oli aika heikko kun oli myös pimeää.

Sade jatkuu ja tuulikin on voimakas. Ajatella jos nämä kaikki vedet olisi tulleet lumena, niin pian olisi 2 metriä lunta. Tai ainakin siltä se tuntuu.

Tenttikirjoissa kummallinen taika

Olen nyt lukenut viikonlopun ajan tenttikirjoja. Huomasin yhden kummallisen jutun, joka ei yleensä tapahdu muiden kirjojen kohdalla, ainakaan näin usein.

Nimittäin huomaan usein nukahtavani kirja kädessä. Ne ovat hyvää unilääkettä. Ainoa huono puoli on, etten usko enää siihen taikaan että jos koulukirjan laittaa tyynyn alle, niin tiedot siirtyy unen aikana aivoihin. Voinut olla toiveajattelua.

Loppiainen meni kotona ollessa. Ei tarvinnut lähteä kauppoihin ja lounaan hoidimme helposti hakemalla perheelle kepabbia. Tullessani autolle, näin kuinka viereinen pizzapaikka toi kyltin jossa luvattiin pizzaa 4 täyteellä hintaan 3,90 e. Jotenkin tuntui epätoivoiselta vedolta, nimittäin siinä ei kyllä jää yhtään katetta jos kulut maksaa.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille.

Ensimmäinen viikko takana

Lyhyenkin loman jälkeen on kamalaa mennä töihin, kun tuntuu että kaikki asiat on unohtunut. Kaipa silloin loma on ollut tarpeeksi rentouttava, kun ei ole ajatellut töitä. Oma juttunsa vuoden vaihteessa on uuden tutut jotka on tulleet ja jatkuvasti tulee mieleen voikohan muistiinsa luottaa vai pitäisikö tarkistaa kuitenkin.

Sain sitten kirjastosta sen tenttikirjan ja nyt olen sitä jonkin verran lukenut. Jääkö vähän pienelle tämä lukeminen, toki asiat on tuttuja, mutta kompakysymykset hieman jännittää. Saahan niistä vaikeat jos kysytään jotakin toisarvoista.

Hyvää loppiaista kaikille.

Huomenna töihin

Joulu ja välipäivä loman viimeiset tunnit ovat alkaneet. Menen ihan oikeasti töihin. Siis samaan jossa olin ennen lomaakin. Nuo kirjat ovat minulle vain harrastus ja hyvä tekosyy hankkia lisää kirjoja.

Välipäivinä ehdin hankkia muutaman kirjan luettavaksi ja jos ehdin niin voin kommentoida. Välillä on vain hyvin vaikeaa tiivistää hyvästäkään kirjasta olennaista kirjoittamatta liikaa. Ja se liika kirjoittaminen ei nyt kiehdo, eikä toisaalta antaa liian suppeaa palautetta.

Huomenna pitää hakea kirjastoon tullut kirjavaraukseni. Tarkoitus olisi tenttiä yksi kirja jonkun päivän päästä. Tai itse asiassa siinä menee kolme kirjaa. Ei niin paljon innosta, mutta pitää jaksaa ajatella vähän pitempään.

Vuosi vaihtui paukkeessa

Viime yönä oli pauketta, mutta uni tuli siitä huolimatta silmään. Oli ajettu liki 400 kilometriä autolla ja puolen yön jälkeen sitten jaksoi mennä heti nukkumaan. Viimeiset pomminheittäjät jaksoivat häiritä yöunta... vain hetken.

Edellisessä viestissä oli luku 200. joka on laskurin mukaan kirjoitettujen viestien määrä. Kesällä blogger temppuili ja osa ei tullut lainkaan näkyviin tai sitten samalla kerralla useampi kerta. Siksi niitä on se 195 näkyvillä. Kyse ei siis ole sensuurista sen enempää.

Sataa vettä, mutta ajattelin mennä lenkille.. eikä kyse ole mistään uuden vuoden lupauksesta. Ei en tunnusta.